sunnuntaina, tammikuuta 28, 2007

"Rakastelen kuin pyromaani: Panen sut tuleen" - Ajatuksia lyriikoista

Ihmisiä on tasan kahdenlaista tyyppiä: niitä jotka kuuntelevat kappaleiden sanoituksia aktiivisesti ja niitä jotka eivät. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen porukkaan. Minulle laulu toimii kappaleessa enemmänkin instrumenttina eikä minua hirveästi haittaa jos sanoituksilla ei yritetä mullistaa maailmaa eikä kikkailla muutenkaan. Sen sijaan yritykset tällaiseen maailman mullisteluun voivat johtaa kohti katuojaa. Tökeröt sana- tai ajatusleikit pistävät korvaan ja kliseiset kielikuvat vituttavat varsinkin jos lyriikoilla ollaan selvästi lähdetty hakemaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Näistä muita paremmista sanoittajista erikoismaininnan ansaitsee ainakin Apulannan Toni Wirtanen joka on ainakin menneinä vuosina esiintynyt lehdistön sivuilla taiteellisena sieluna joka kirjoittaa pelkkää tunteen paloa ja kärsimystä. En tiedä kuinka tosissaan omaa taiteilijuuttaan mainostaa mies joka kirjoittaa näinkin omaperäisiä lauseita kuin, "kivusta nautintoon matkaa on pelottavan vähän" sekä "kipu kuolee huutamalla alastomana lattialla". Ainakin minua taiteilijan statuksen itsetunnustaminen ärsyttää enemmän kuin riittoisasti! Ja mitä vittua se W tekee sen sukunimessä? Melko keinotekoista koreilua.

Vaikka tällainen sanoituksilla runoilu usein mua vituttaakin niin olen päässyt runouden sisään juurikin sanoitusten kautta. Hyvä runo on vähän kuin hyvä stand up -komiikan akti: siinä sanotaan jotain minkä itsekin tietää, muttei ole itse niin ajatellut aikaisemmin. Toisin sanoen sanotaan jotain vanhaa uudella tavalla.

Ennen tätä runollista oivallustani pidin lähes kaikkea runoutta täytenä paskana, varsinkin omiani, mutta onnistuin siltikin synkeässä menneisyydessäni kirjoittamaan yhden varsin onnistuneen runon.

RUNOT ON PASKOJA (RUNO)

runot on paskoja
runoilijat on vain epäonnistuneita kirjailijoita
useimmiten runoilijoilta puuttuu itsekritiikki

vuosikaudet kirjoitin paskoja runoja
luulin, että vika on minussa
kunnes tajusin
Runot on paskoja
en minä
Runot on paskoja

En ole runoilija
parta tuskin kasvaa
ja pidän puhtaasta tukasta

kirjoitan runokirjan ja halveksin itseäni
makaan omassa virtsalammikkossani
sillä haluan kusta jokaisen runoilijan päälle
runoilijat ovat teeskentelijöitä
tekotaiteellisia paskoja

baskeri päähän ja patonki kainaloon

Pariisi here I come
je t’aime
je t'aime


Mainiosta rocklyriikasta haluaisin vielä nostaa esille kaksi englannin kielistä helmeä:
"I teach you to learn" - Zakk Wylde siis opettaa meitä oppimaan.
"Killed by death" - Lemmy Kilmister laulaa kuoleman tappamasta.