Joutenolon hedelmättömyys

Kylläpä se niin taitaa olla, että ihminen tarvii joko työpaikan tai sitten vilkkaan sosiaalisen elämän ylläpitääkseen mielenkiintoista blogia. Minullahan laiskana paskiaisena ei luonnollisestikaan töitä ole ja sosiaaliset ympyrätkin ovat varsin pienenlaiset ja koostuvat pääosin antisosiaalisuudeltaan kadehdittavista tai seuraani suoraan sanoen välttelevistä ihmisistä.

Minua harmittaa, että blogini näyttää fakkiutuneen pelkästään juopoittelun, tylsyyden ja tylsyyden tunnetuimman oireen, iltapäivälehdistön ruotimiseen. Blogini väriloiston säilyttämiseksi olen epätoivoissani jopa sortunut kirjoittamaan politiikasta.

Olinko turhankin toiveikas nuori kirjoittajalupaus kun aloittaessani blogia vielä uskoin naivisti, että blogillani voisin muuttaa maailmaa ja saisin vielä tunnustusta sekä nobel-, pulizer- ja muita mainioita palkintoja palkintokaappiini viski- ja minttuviinapullojen sekä kahdentoista oluttölkin seuraksi.

Pulizer-palkinto olisikin ihan kiva. Sillä kun voisi sitten ylpeillä ja vittuilla Jari Porttilalle, joka mtv3:n urheilutoimituksessa esiintyi kuin parhainkin tähtireportteri. Sankarireportteri Porttila paljastaa urheilun itsestäänselvyydet ja nostaa JO esillä olevia epäkohtia hyväksi käyttäen itsensäkin esille. Semmoinen mies on Jari Porttila. Hävetköön.